Published: May 27, 2021

Mikä saaristossa maksaa?

Silmiini osui toukokuun alussa Mårten Mickosin artikkeli O dyra skärgård Åbo Underrättelse -lehdessä. Sen luettuani pohdin, että hotellimme ja ravintolamme asiakkaat poikkeavat jutussa mainituista saaristomatkailijoista, eli niistä, jotka kokevat saariston palvelut kalliiksi. 

Neljä vuotta alalla toimineena yrittäjänä olemme vain muutaman kerran kohdanneet kritiikkiä, että olemme liian kalliita. Mahtaakohan se kertoa siitä, että hintatasomme on ihan liian alhainen? Voi olla, mutta toivon kovasti, että syy löytyy muualta. 

Avasimme Hyppeis värdshusin kesällä 2018. Alusta lähtien paikallisuus ja lähiruoka ovat olleet ravintolatoimintamme perusta. On sanomattakin selvää, että tällä konseptilla me maksamme enemmän niistä raaka-aineista, joissa eniten voisimme säästää, jos tilaisimme muuta kuin kotimaista ja lähellä tuotettua, eli liha- ja kalatuotteista.  

Oliko lähiruokaan keskittyminen hyvä päätös? Kyllä. Saamme todella paljon hyvää palautetta asiakkailtamme raaka-aineiden laadusta, mausta ja vastuullisuudesta. Kerran silmiini osui arvostelu, jossa illallistamme kritisoitiin kalliiksi. Harmitti, totta kai. Olisin halunnut kertoa kommentoijalle seuraavat asiat: lihan annokseesi kasvatti Johanna tai Kirsi naapurisaarilta, perunat sinulle viljeli naapurimme Niklas ja tomaatit istutti ja poimi Ragni. Olisin kertonut hänelle, että heidän on saatava palkka työstä, jota he tekevät aamusta iltaan, joskus jopa öisin (todellakin, perunantaimia kastellaan keväällä öisin, jos on hallanvaara). Olisin sanonut, että me tiedämme mistä raaka-aineet annokseesi tulevat.

Suurin osa vieraistamme haluaa maksaa laadusta, hyvästä tuotteesta, palvelusta ja elämyksestä, jonka heille mahdollistamme. Vieläpä useamman kerran kesässä. Monet palaavat hotelliimme ja ravintolaamme uudestaan. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi uskon, että he haluavat tukea pieniä paikallisia yrittäjiä ja kotimaisuutta. Kiitos siitä! Teidän avullanne voimme jatkaa samalla linjalla!

Mårtenin artikkelissa mainittiin myös laiturimaksut. Jos seuraat Saariston satamat -ryhmää Facebookissa, niin tiedät, että satamamaksut jos mitkä puhuttavat joka kesä. Laituri ja poijut, jotka sijaitsevat yksityisomistuksessa olevan (ei metsähallituksen tai jonkun säätiön) tonttimme rannassa, eivät tulleet siihen ilmaiseksi. Ne olivat investointi, ei omasta pussista, vaan pankin. Toki saimme rakentamiseen tukea ELY-keskukselta, kiitos siitä!

Kahdenkymmenen euron yöpymismaksu vierassatamassa ei mielestäni ole kovin paljon. Muutaman tunnin pysäköinti kaupungissa maksaa paikoin jopa enemmän. Jos vielä lasketaan kuinka monta vuotta kolmekymmentä metriä pitkän laiturin takaisinmaksuaika tuolla summalla on, niin vuosi ja toinen eivät riitä. Me laskimme, emmepä laske toiste. Sen sijaan olemme iloisia siitä, että voimme tarjota veneilijöille rauhallisen yöpymispaikan laiturissamme ihanassa Hyppeisten kylässä. 

Tiesimme jo ennen tänne muuttoa, että saaristoyrittäjyys on silkkaa hulluutta. Kausi kestää parhaimmillaan kolme-neljä kuukautta, joten ei tätä työtä rahasta tehdä. Tätä tehdään rakkaudesta saaristoa, upeaa luontoa ja sen kaikille tarjoamia elämyksiä kohtaan. Siksi toivon, että ennen kuin kauhistelet saariston hintatasoa, mieti mistä maksat. Meillä maksat pakollisten palkkakulujen ja muiden kustannusten jälkeen laadusta, kokkiemme ja muun henkilökunnan ammattitaidolla tehdystä työstä sekä kotimaisuus- ja lähiruokavalinnoilla tehdystä vastuunkannosta ympäristöä kohtaan. Lisäksi tuet kauttamme muita saariston pienyrittäjiä ja varmistat, että saat jatkossakin aitoja saaristolaispalveluita ja -tuotteita.

Tervetuloa Hyppeisiin!

Outi ja Sam

arrow-left